On hieman epätodellinen olo istua kotona keittiönpöydän ääressä ja kirjoittaa tätä postausta.
Leiri oli kaikenkaikkeaan erittäin hieno kokemus, oli mahtavaa nähdä kuinka päälle 30 000 partiolaista kokoontui yhteen. Toki negatiivisiakin asioita oli, kuten muutamia kertoja esiintyneet tavaroiden pöllimiset, mutta niitä nyt tapahtuu pienemmilläkin leireillä joskus, vaikka lähtökohtaisesti haluan luottaa siihen, etteivät partiolaiset varasta. Siksi en olisi halunnut laittaa telttapuoliskoamme lukkoon päivisin, mutta en myöskään olisi halunnut tavaroittemme lähtevän kävelemään.
Myös IST-ruokalan kasvisruoka oli eräänlainen pettymys. Kyllähän sitä söi, mutta usein päivällinen oli ylimaustettua, niin ylimaustettua, että kurkussa ja huulissa kirveli pitkään. Muutoin se olisi haitannut paljon vähemmän, mutta sen ollessa päivän ainut lämmin ateria, otti se usein päähän. Toivottavasti Pohjois-Amerikassa järjestettävällä maailmanjamboreella 2019 palataan Ruotsissa hyväksi koettuun malliin tarjota lounas ateriamuodossa lounaspussin sijaan.
Positiivisia asioita oli kuitenkin erittäin paljon. Kelit suosivat leiriä, saunassa kävi paljon porukkaa, hauskaa oli reissulla ja leirillä.
Loppuyhteenvetona suosittelen kaikille unohtumattomia kokemuksia, uusia kansainvälisiäkin ystäviä halajaville ja maailman näkemistä janoaville maailmanjamboreeta. Yhdysvalloissa nähdään 2019!
Partiovasemmalle,
Niko.
P.S. Kuvia reissusta olen postaillut instagramiini, ja lähipäivinä tulen niitä postailemaan facebookkiini.
maanantai 10. elokuuta 2015
torstai 6. elokuuta 2015
Kallen kuulumiset
Japani on eittämättä kuumin paikka missä olen koskaan käynyt – kuumuus ja kosteus on suorastaan raamatullista. Mölkyn pelaaminen tässä lämmössä ulkomaisten partiolaisten kanssa on sanalla sanoen jo hieman tuskallista...
Osallistun Jamboreelle osan Suomen joukkuetta. Minulla on tehtävänä toimia Suomen joukkueen rahamestarina ja NHQ:ssa eli National Headquarter Finland:issa yhtenä näyttelyesittelijöistä sekä joukkueen leiritoimistossa sekä osana Suomen joukkueen Contingent Management Teamia. Edustan järjestöä myös SP-pestini kautta eri tilanteissa sekä houkuttelen aktiivisesti ulkomaisia partiojärjestöjä ja leirijoukkueita osallistumaan seuraavalle Finnjamboreelle eli Roihu 2016-suurleirille, joka on heinäkuussa 2016.
Tämän kaiken lisäksi WOSM (World Organisation of the Scout Movement) pyysi hieman ennen leirin puoliväliä muutamaa partiomaata – Suomi mukaan lukien – lähettämään kaksi kommunikaatiokykyistä johtajaa auttamaan leirin ruokahuollon jakelutehtäviin ja se tarkoitti minun osaltani iloista heräämistä noin klo 03.00 aamuyöllä. Japanilaisten organisointikyky koki minun silmissäni pienen arvonalennuksen, mutta keskustelemalla ja pienellä pakolla saimme kahden amerikkalaisherran kanssa homman kulkemaan oikein hyvin.
Kiirettä on pitänyt koko leirin ajan ja täydellisen matkapäiväkirjani saatte lukea seuraavasta Mänkijästä. Partio jatkuu tulevana lauantaina Tampereella Olave Baden-Powell Societyn seminaarissa yhtenä SP:n edustajista.
Kuulumisiin,
Kalle
keskiviikko 5. elokuuta 2015
Kuvapostaus
 |
| Telttojen pystytys |
 |
| Portin rakennus |
 |
| Auringon rasvaus |
 |
| Marssilla avajaisiin |
 |
| Arskaa |
 |
| Naista tehdaan ruokaa. Koitappa itse arvata sisaltoa |
 |
| Porttimme |
 |
| Kokkausta |
 |
| Britteja ruokavaihdossa |
 |
| Leirin puolivalin juhla |
 |
| Food festivalissa tarjoilimme koyhia ritareita, salmiakkia ja hapankorppuja muunmaalaisille |
 |
| Pienoismalli Hirosiman rajahdyksesta ja tuhoista |
 |
| Vetelin kuulista |
 |
| Tonttuja |
 |
| Joku ainakin 500 vuotta vanha temppeli |
 |
| Ala-asteella harjoittelemassa kirjoittamista |
 |
| Lapsia |
 |
| Altaita kalkkikiviluolassa |
 |
| Max kavelylla |
Jamboreeta hieman toisesta nakokulmasta
Kuulumisiin, Jukka
tiistai 4. elokuuta 2015
Food festival ja kaikkea muuta..
Sunnuntaina vietettiin jamboreen yhtä odotetuinta päivää, culture exchange Day:tä. Aamu alkoi uskonnollisella tilaisuudella, jossa eri uskontokunnat pitivät yhdessä niin sanotun jumalanpalveluksen. Tämän jälkeen oli mahdollisuus mennä tutustumaan tarkemmin eri uskontoihin, kuten buddhalaisuuteen tai juutalaisuuteen.
Päivä jatkui 12 aikaan food festivaalilla, jossa jokainen lippukunta tarjosi jotain syötävää muille lippukunnille, jotka tulivat maistelemaan niitä. Meidän Nyytimme tarjosi köyhiä ritareita, joiden ansiosta syntyi ajoittaista ruuhkaa alueellemme.
Lähdimme Antin kanssa kiertämään aluetta, koska olimme omassa keittiössämme enemmän tielle kuin avuksi. Kävimme maistelemassa muuan muassa haggista, taatelikakkua ja japanilaisia katkarapulastuja. Vasta loppupuolella festivaalia tuli mieleen että oliko hyvä syödä jokaisesta paikasta jotain. Vatsatautia ei ole näkynyt vielä, joten vastustuskyky selvisi taistelusta.
Illalla järjestettiin jamboreen keskijuhla. Erilaiset vip-vieraat aiheuttivat hieman muutoksia järjestelyihin. Vippejä ei saanut kuvata, koska paikalla oli japanin kruunun prinssi. Juhla oli erittäin hieno. Red Bullin lentäjä-ässä teki kuvioita taivaalle ja muutenkin japanin kulttuuria käyntiin kattavasti läpi. Myös kaikkien rakastama/vihaama keltainen sähköpokemon Pikachu. (Toivottavasti ei tullut pahoja kirjoitusvirheitä.)
Maanantaina oli vuorossa odotettu peace ohjelma eli Hiroshiman retki. Lähdimme liikkeelle varhain aamulla, pikkuiset jaksoivat valittaa aikaista herätystä mutta bussissahan voi nukkua. Saavuimme Hiroshiman lämpöön noin 10 ja sitten pääsimme kiertämään rauhanpuistoon. Olisimme halunneet päästä tutustumaan paremmin Hiroshiman kuuluisaan domeen mutta tämä ei onnistunut, koska järjestäjät rajoittivat liikkumista partiolaisilta. Museo ei mielestäni tarjonnut niin paljon kuin Kroatian reissun Auschwitzin vierailu. Esineitä oli paljon vähemmän muutenkin hieman yksipuolista.
Tänään tiistaina meillä oli community offsite ohjelma. Minä pääsin vartioni kanssa Hofu nimiseen kaupunkiin. Siellä menimme tutustumaan paikalliseen lukioon, joka oli erittäin mukavaa. Opimme kalligraphia kirjoitusta ja pääsimme tutustumaan japanilaiseen teeseremoniaan. Monia selfietä ja ryhmäkuvia myöhemmin pääsimme lähtemään paikalliseen temppeliin, joka oli hieman tylsää mutta siellä oli hyväö jäätelöä.
Näillä fiiliksillä huomiseen päivään. Karhusella on tänään myös syntymäpäivä 🎂
-Max
Päivä jatkui 12 aikaan food festivaalilla, jossa jokainen lippukunta tarjosi jotain syötävää muille lippukunnille, jotka tulivat maistelemaan niitä. Meidän Nyytimme tarjosi köyhiä ritareita, joiden ansiosta syntyi ajoittaista ruuhkaa alueellemme.
Lähdimme Antin kanssa kiertämään aluetta, koska olimme omassa keittiössämme enemmän tielle kuin avuksi. Kävimme maistelemassa muuan muassa haggista, taatelikakkua ja japanilaisia katkarapulastuja. Vasta loppupuolella festivaalia tuli mieleen että oliko hyvä syödä jokaisesta paikasta jotain. Vatsatautia ei ole näkynyt vielä, joten vastustuskyky selvisi taistelusta.
Illalla järjestettiin jamboreen keskijuhla. Erilaiset vip-vieraat aiheuttivat hieman muutoksia järjestelyihin. Vippejä ei saanut kuvata, koska paikalla oli japanin kruunun prinssi. Juhla oli erittäin hieno. Red Bullin lentäjä-ässä teki kuvioita taivaalle ja muutenkin japanin kulttuuria käyntiin kattavasti läpi. Myös kaikkien rakastama/vihaama keltainen sähköpokemon Pikachu. (Toivottavasti ei tullut pahoja kirjoitusvirheitä.)
Maanantaina oli vuorossa odotettu peace ohjelma eli Hiroshiman retki. Lähdimme liikkeelle varhain aamulla, pikkuiset jaksoivat valittaa aikaista herätystä mutta bussissahan voi nukkua. Saavuimme Hiroshiman lämpöön noin 10 ja sitten pääsimme kiertämään rauhanpuistoon. Olisimme halunneet päästä tutustumaan paremmin Hiroshiman kuuluisaan domeen mutta tämä ei onnistunut, koska järjestäjät rajoittivat liikkumista partiolaisilta. Museo ei mielestäni tarjonnut niin paljon kuin Kroatian reissun Auschwitzin vierailu. Esineitä oli paljon vähemmän muutenkin hieman yksipuolista.
Tänään tiistaina meillä oli community offsite ohjelma. Minä pääsin vartioni kanssa Hofu nimiseen kaupunkiin. Siellä menimme tutustumaan paikalliseen lukioon, joka oli erittäin mukavaa. Opimme kalligraphia kirjoitusta ja pääsimme tutustumaan japanilaiseen teeseremoniaan. Monia selfietä ja ryhmäkuvia myöhemmin pääsimme lähtemään paikalliseen temppeliin, joka oli hieman tylsää mutta siellä oli hyväö jäätelöä.
Näillä fiiliksillä huomiseen päivään. Karhusella on tänään myös syntymäpäivä 🎂
-Max
maanantai 3. elokuuta 2015
Yli puolivälissä!
Päivä pari sitten juhlittiin leirin puoliväliä, ja täytyy kyllä tunnustaa ajan lentäneen kuin siivillä!
Seuraavaksi lyhyt summaus viime päivien tapahtumista:
-sauna on vetänyt väkeä erittäin hyvin plus kolmenkymmenen asteen ulkolämpötilasta huolimatta.
-IST-ruokalaan tuntuu nykyään pääsevän lyhyemmillä jonoilla. Oli jännä todeta eilen illalla, että Ruotsin maailmanjamboreelta lähtiessä oletus oli, että Japani hoitaisi asiat vielä paremmin, mutta nyt tuli todettua Ruotsin tehneen loistavaa jälkeä 2011.
-kuuma on edelleen tosiaan, pilviä näkyy harvakseltaan, ja loppuleirin sääennuste näyttää samanlaista aurinkoista keliä.
-vaikka raksaleirillä tuleva maailmanjamboree näytti kurjalta, olen enemmän kuin tyytyväinen, että Lillini ennusti oikein, että leiri muuttuisi paremmaksi - ja niin se onkin tehnyt!
Jatketaan jälleen,
partiovasemmalle,
Niko.
Seuraavaksi lyhyt summaus viime päivien tapahtumista:
-sauna on vetänyt väkeä erittäin hyvin plus kolmenkymmenen asteen ulkolämpötilasta huolimatta.
-IST-ruokalaan tuntuu nykyään pääsevän lyhyemmillä jonoilla. Oli jännä todeta eilen illalla, että Ruotsin maailmanjamboreelta lähtiessä oletus oli, että Japani hoitaisi asiat vielä paremmin, mutta nyt tuli todettua Ruotsin tehneen loistavaa jälkeä 2011.
-kuuma on edelleen tosiaan, pilviä näkyy harvakseltaan, ja loppuleirin sääennuste näyttää samanlaista aurinkoista keliä.
-vaikka raksaleirillä tuleva maailmanjamboree näytti kurjalta, olen enemmän kuin tyytyväinen, että Lillini ennusti oikein, että leiri muuttuisi paremmaksi - ja niin se onkin tehnyt!
Jatketaan jälleen,
partiovasemmalle,
Niko.
lauantai 1. elokuuta 2015
Leiriarkea
Avajaisten jälkeen ja saatuamme tarpeelliset leirirakennelmat pystyyn, olemme päässeet viettämään aikaa kierrellen leirialueella ja ohjelmiin osallistuen. Ensimmäisenä ohjelmapäivänä meillä oli science ohjelmalaakso. Aurinkoiselle ruohokentälle oli pystytetty kymmeniä telttoja, joissa pääsimme tutustumaan enemmän tai vähemmän ihmeellisiin tiedeasioihin. Panasonicin teltalla kokosimme itse kuivapariston, toyota oli tuonut uusimpia vetyautoja ja pikkuauton, jolla demonstroitiin niiden toimintaa. Erittäin mielenkiintoista oli innokkaan japanilaismiehen luennointi umamista, jolla saadaan eri ruoka-aineet maisumaan erilaiselta, yhdistelemällä niitä tiettyihin ainesosiin.
Perjantaina meillä oli koko päivän kestävänä ohjelmana vesiaktiiviteetit. Rannalla saimme pelata lentopalloa, jalkapalloa, vesisotaa, vetää köyttä ja Ajaa paksurenkaisilla fillareilla. Onnekkaina olimme aamusta sillä puolella rantaa, johon kuului myös uiminen, sillä iltapäivällä laguunimme oli laskuveden takia pelkkä mutainen kuoppa. Yhdelle vartiolle olimme saaneet lipun, jolla pääsi uimahalliin hengenpelastusta harjoittelemaan. Matalassa altaassa uimalaudan ja pelastusliivien kanssa polskiminen ei ehkä tarjonnut suurta elämystä ainakaan meille, mutta olipaha uimahallissa sentään ilmastointi ja ensimmäistä kertaa kokemani wc-pönttö, joka suihkutti vedellä rönät reijän ympäriltä. Päivän aikana lämpötila oli noussut auringossa 51,1 asteeseen ja yllättäen itse kullakin illalla nahka hieman punotti.
Lauantaiaamusta oli vapaa-aikaa sekä mahdollisuus osallistua uinti- ja juoksukilpailuun tai jalkapalloturnaukseen. Uintijuoksussa meillä oli kaksi atleettia, jotka suoriutuivat urakastaan hianosti, mutta jalkapalloturnauksen heikkojen järjestelyjen takia meiltä jäivät pallot potkimatta.
Iltapäivällä oli vuorossa kulttuuriohjelma. Tämä oli kasattu suuren teltan sisään, joten auringossa ei tarvinnut käristyä koko aikaa. Teltan sisällä oli paljon eri maiden pisteitä, joissa pääsi askartelemaan heidän kulttuureihinsa liittyviä asioita. Suomen piste tarjosi syömäpuikoilla kutomista. Illalla oli suomalaisille lippukunnanjohtajille järjestetty saunavuoro, jonka aikana pääsimme rentoutumaan ISTien vahtiessa leiriläisiämme.
Kuvia yritämme saada vielä lisättyä blogiin lähiaikoina, kunhan pääsemme tietokoneelle kunnon nettiyhteyksien ääreen.
-Antti
Perjantaina meillä oli koko päivän kestävänä ohjelmana vesiaktiiviteetit. Rannalla saimme pelata lentopalloa, jalkapalloa, vesisotaa, vetää köyttä ja Ajaa paksurenkaisilla fillareilla. Onnekkaina olimme aamusta sillä puolella rantaa, johon kuului myös uiminen, sillä iltapäivällä laguunimme oli laskuveden takia pelkkä mutainen kuoppa. Yhdelle vartiolle olimme saaneet lipun, jolla pääsi uimahalliin hengenpelastusta harjoittelemaan. Matalassa altaassa uimalaudan ja pelastusliivien kanssa polskiminen ei ehkä tarjonnut suurta elämystä ainakaan meille, mutta olipaha uimahallissa sentään ilmastointi ja ensimmäistä kertaa kokemani wc-pönttö, joka suihkutti vedellä rönät reijän ympäriltä. Päivän aikana lämpötila oli noussut auringossa 51,1 asteeseen ja yllättäen itse kullakin illalla nahka hieman punotti.
Lauantaiaamusta oli vapaa-aikaa sekä mahdollisuus osallistua uinti- ja juoksukilpailuun tai jalkapalloturnaukseen. Uintijuoksussa meillä oli kaksi atleettia, jotka suoriutuivat urakastaan hianosti, mutta jalkapalloturnauksen heikkojen järjestelyjen takia meiltä jäivät pallot potkimatta.
Iltapäivällä oli vuorossa kulttuuriohjelma. Tämä oli kasattu suuren teltan sisään, joten auringossa ei tarvinnut käristyä koko aikaa. Teltan sisällä oli paljon eri maiden pisteitä, joissa pääsi askartelemaan heidän kulttuureihinsa liittyviä asioita. Suomen piste tarjosi syömäpuikoilla kutomista. Illalla oli suomalaisille lippukunnanjohtajille järjestetty saunavuoro, jonka aikana pääsimme rentoutumaan ISTien vahtiessa leiriläisiämme.
Kuvia yritämme saada vielä lisättyä blogiin lähiaikoina, kunhan pääsemme tietokoneelle kunnon nettiyhteyksien ääreen.
-Antti
torstai 30. heinäkuuta 2015
Leiri on alkanut!
Eilen juhlittiin leirin avajaisia, oli upeat juhlallisuudet. Sen jälkeen eksyilimme paremman puoliskoni kanssa meille tuntenattomalla pimeällä leirialueella, kuutamo ja tähdet valaisivat paljon - auringonlasku ja kuutamo olivat erittäin kauniita.
Tänään on ensimmäinen varsinainen leiripäivä, leiriläisten ohjelmat ovat lähteneet pyörimään ja aamulla ISTien ruokalassa oli jälleen jonoa vain puolisen kilometriä... Mutta kuitenkin, sauna on valmis ja ensimmäiset löylyt tuli saunatiimin voimin maisteltua eilen illalla avajaisten jälkeen.
Katsotaan kuinka saunavuorot lähtevät pyörimään, jatketaan taas!
Saunaterveisin,
Niko.
Tänään on ensimmäinen varsinainen leiripäivä, leiriläisten ohjelmat ovat lähteneet pyörimään ja aamulla ISTien ruokalassa oli jälleen jonoa vain puolisen kilometriä... Mutta kuitenkin, sauna on valmis ja ensimmäiset löylyt tuli saunatiimin voimin maisteltua eilen illalla avajaisten jälkeen.
Katsotaan kuinka saunavuorot lähtevät pyörimään, jatketaan taas!
Saunaterveisin,
Niko.
keskiviikko 29. heinäkuuta 2015
Aurinko paistaa ja nahka palaa!
Ensimmäinen varsinainen leiripäivä hyvässä käynnissä, pikkuiset leiriläiset ohjelmassa ja TuMelaiset käristää nahkaa auringon alla. Yritetään epätoivoisesti poistaa ensimmäisten päivien junttirusketusrajoja. Vaikea kysymys on, mitä aurinkorasvaa käyttäisi, koska 50 kertoimessa on se huono puoli ettei rusketu lainkaan. Valkoisena ei täältä saa tulla takaisin Suomeen.
Eilisistä avajaisista jäivät mieleen muuan muassa japanilainen tyttöbändi, joka lauloi jamboree biisin ja isoilla rummuilla soittava rytmiryhmä. Lisäksi avajaisissa oli pidettiin monia puheita osa huonoksi ranskaksi ja osa paremmalla englannilla.
Lisäksi koimme tänään hirvittävän hetken Turun Metsänkävijöiden historiassa. Pitkään hyvin palvellut Sonyn CD-soittimemme soitti viimeisen levynsä. Soitin on kiertänyt joukkomme mukana useita maita, mutta nyt se koki viimeisen matkansa. Mutta sentään valmistusmaahansa takaisin. Ehkä saattaisimme löytää jonkin korjaajankin täältä mutta emme lähde enää kokeilemaan onneamme sen suhteen.
- Max ja Karhunen
Nyyti, Jakuchi
Eilisistä avajaisista jäivät mieleen muuan muassa japanilainen tyttöbändi, joka lauloi jamboree biisin ja isoilla rummuilla soittava rytmiryhmä. Lisäksi avajaisissa oli pidettiin monia puheita osa huonoksi ranskaksi ja osa paremmalla englannilla.
Lisäksi koimme tänään hirvittävän hetken Turun Metsänkävijöiden historiassa. Pitkään hyvin palvellut Sonyn CD-soittimemme soitti viimeisen levynsä. Soitin on kiertänyt joukkomme mukana useita maita, mutta nyt se koki viimeisen matkansa. Mutta sentään valmistusmaahansa takaisin. Ehkä saattaisimme löytää jonkin korjaajankin täältä mutta emme lähde enää kokeilemaan onneamme sen suhteen.
- Max ja Karhunen
Nyyti, Jakuchi
tiistai 28. heinäkuuta 2015
Matka leirille
Lähtöni tapahtui maanantaina aamuyöllä helsinkivantaalta, jossa tapasin oman lippukuntani osan ja leiriläisiä ja johtajia kahdesta muustakin lippukunnasta, jotka kuuluivat matkaryhmääni. Samaa reittiä matkusti myös toinen matkaryhmä. Sain haltuuni joukkueen kännykän, jolla tuli raportoida matkamme etenemisestä matkatiimille.
Helsingistä lensimme Frankfurtiin, jossa muutaman tunnin vaihtoajalla ehdimme kierrellä kauppoja ja syödä mäkkärissä. Franfurtista lensimme Osakaan boeing 747-lentokoneella, joka oli kyllä kahdella matkustuskerroksellaa vakuuttavan kokoinen. Lento sujui leffoja katselle ja yrittäessä nukkua. Ei niin helppoa keskellä päivää, vaikka aamulla olikin aikaisin herätty.
Osakassa meitä oli vastassa japanilainen opas, jonka johdolla menimme bussiin ja ajoimme rautatieasemalle. Luotijunan saavuttua laiturille meillä oli 120 sekuntia aikaa nousta siihen ja ihme kyllä kaikki pääsivätkin kyytiin. Juna oli täynnä muita suomalaisia partiolaisia sekä lippukuntia muunmuassa etelä-afrikasta ja brasiliasta. Tämä kattaus takasi reilun hulinan ja metelin parin tunnin matkalle, ihmisten vaeltaessa vaunusta toiseen ja huudellen huutojaan. Juna-asemalta jatkoimme jamboreeorganisaation järkkäämillä busseilla leirialueelle. Pakka vähän pääsi hajoamaan kun meitä ohjattiin pienempinä ryhminä eri busseihin, mutta perillä kuitenkin löysimme toisemme ja saimme leirilippukuntamme Nyytin vihdoin kokonaisuudessaan kasaan.
Kävin ilmoittamassa meidät ja sain kaikille le irimerkit ja tunnistekortit. Leiripaikallemme Max olikin saanut tuotua telttamme ja matka-arkkumme. Haimme vielä huivit ja muita leirikalusteita ja aloimme pystyttämään leiriämme. Nyt illalla teltat ja ruokailukatokset ovat valmiina ja huomisen ohjlemaan jäi ainakin portin, aidan ja ilmoitustaulun pystytys.
Kuumaa ja kosteaa täällä todellakin on. Nyt toiveissa päästä huuhtomaan hiet suihkuun ja vetää kunnon yöunet palloon, jos vaikka saisi pikkuhiljaa unirytmiä asettumaan tähänkin aikatauluun.
-Antti
Helsingistä lensimme Frankfurtiin, jossa muutaman tunnin vaihtoajalla ehdimme kierrellä kauppoja ja syödä mäkkärissä. Franfurtista lensimme Osakaan boeing 747-lentokoneella, joka oli kyllä kahdella matkustuskerroksellaa vakuuttavan kokoinen. Lento sujui leffoja katselle ja yrittäessä nukkua. Ei niin helppoa keskellä päivää, vaikka aamulla olikin aikaisin herätty.
Osakassa meitä oli vastassa japanilainen opas, jonka johdolla menimme bussiin ja ajoimme rautatieasemalle. Luotijunan saavuttua laiturille meillä oli 120 sekuntia aikaa nousta siihen ja ihme kyllä kaikki pääsivätkin kyytiin. Juna oli täynnä muita suomalaisia partiolaisia sekä lippukuntia muunmuassa etelä-afrikasta ja brasiliasta. Tämä kattaus takasi reilun hulinan ja metelin parin tunnin matkalle, ihmisten vaeltaessa vaunusta toiseen ja huudellen huutojaan. Juna-asemalta jatkoimme jamboreeorganisaation järkkäämillä busseilla leirialueelle. Pakka vähän pääsi hajoamaan kun meitä ohjattiin pienempinä ryhminä eri busseihin, mutta perillä kuitenkin löysimme toisemme ja saimme leirilippukuntamme Nyytin vihdoin kokonaisuudessaan kasaan.
Kävin ilmoittamassa meidät ja sain kaikille le irimerkit ja tunnistekortit. Leiripaikallemme Max olikin saanut tuotua telttamme ja matka-arkkumme. Haimme vielä huivit ja muita leirikalusteita ja aloimme pystyttämään leiriämme. Nyt illalla teltat ja ruokailukatokset ovat valmiina ja huomisen ohjlemaan jäi ainakin portin, aidan ja ilmoitustaulun pystytys.
Kuumaa ja kosteaa täällä todellakin on. Nyt toiveissa päästä huuhtomaan hiet suihkuun ja vetää kunnon yöunet palloon, jos vaikka saisi pikkuhiljaa unirytmiä asettumaan tähänkin aikatauluun.
-Antti
maanantai 27. heinäkuuta 2015
Kaasua, komisario Palmu!
Leirialueella on nyt tullut oltua muutama päivä. Kuuma on, mutta tuuli vilvoittaa. Aurinko polttaa herkästi itse kutakin. Teltoissa on vähän viileää vain keskellä yötä.
Saunojen rakentaminen on hyvässä vaiheessa ja kaasuyhtiö kävi tänään asentamassa hanat kiukaisiimme. Huomenna leiriläiset saapuvat ja itse ohjelma kahden päivän päästä, joten saunatiimillä - jossa olen ainoa mänkijä - on hyvin aikaa tehdä loppurakentelut ja -hionnat ennen ensimmäisiä löylyjä.
Jatketaan,
kuumin terveisin,
Niko.
Saunojen rakentaminen on hyvässä vaiheessa ja kaasuyhtiö kävi tänään asentamassa hanat kiukaisiimme. Huomenna leiriläiset saapuvat ja itse ohjelma kahden päivän päästä, joten saunatiimillä - jossa olen ainoa mänkijä - on hyvin aikaa tehdä loppurakentelut ja -hionnat ennen ensimmäisiä löylyjä.
Jatketaan,
kuumin terveisin,
Niko.
Viimeinen päivä ennen leiriläisten saapumista
Tänään maanantaina aurinko paistaa taas kirkkaasti. Viime yöksi oli luvattu pieni taifuuni mutta se kierisikin leirialueen eikä luvattuja kovia tuulia eikä sateita tullut.
Tämä päivä minun osaltani on kulunut pääasiassa leirilippukuntien alueita katsellessa ja teltan pystytystä treenatessa. Nyytin leirialue on aika hyvällä paikalla, lähellä kaikkia kauppoja ja muutenkin vessat ja suihkut ovat melko lähellä mutta riittävän kaukana kuitenkin.
Jamboreen koko alue alkaa näyttämään jo aika valmiita leiriläisiä varten. Huomisesta tulee mielenkiintoinen päivä, kun alueelle tulee yli 20000 henkeä lisää.
Huomista odotellen
- Max
sunnuntai 26. heinäkuuta 2015
Leirialueella
Vihdoin ja viimein selvisin leirialueelle. Shin-yamaguchin juna-asemalla oli japanilaisten partiolaisten lauluryhmä paikalla laulamassa tervetulolaulua ja ohjeistamassa kohti sukkulabusseja.
Leirialue sijaitsee Kirarahamassa merenrannalla. Leirialueella odotti Japanin paahtava helle ja viilentävä kostea merituuli eli täydellinen sää ottaa hyvä puna päälle ennen leiriläisten saapumista. Naama ja jalkapöydät ovat jo palaneet mutta mitä pienistä.
Mitään muuta tekemistä täällä leirialueella ole ollut kuin auringonotto. Vähän tylsää mutta ihan mukavaa.
Huomenna katsomaan Nyytin leirialuetta ja tekemään sinne suunnitelmia. Tyhjän leirialueen kuvia sitten huomenna
- Max
Leirialue sijaitsee Kirarahamassa merenrannalla. Leirialueella odotti Japanin paahtava helle ja viilentävä kostea merituuli eli täydellinen sää ottaa hyvä puna päälle ennen leiriläisten saapumista. Naama ja jalkapöydät ovat jo palaneet mutta mitä pienistä.
Mitään muuta tekemistä täällä leirialueella ole ollut kuin auringonotto. Vähän tylsää mutta ihan mukavaa.
Huomenna katsomaan Nyytin leirialuetta ja tekemään sinne suunnitelmia. Tyhjän leirialueen kuvia sitten huomenna
- Max
perjantai 24. heinäkuuta 2015
Reissun päällä
Lähdin toisiaan torstaina kohti leirialuetta. Matkustan omatoimisesti leirialueelle, jotta jää hieman vaihtoehtoja Japanin tarkasteluun.
Lensin Helsingistä suoraan Osakaan, sen omalla saarella sijaitsevalle Kansai lentokentälle. Kun vihdoin ja viimein päästiin maanpinnalle takaisin, alkoi suuri ihmettely, mihin pitäisi mennä ja mitä lappuja tulisi täyttää. Kentältä löytyi myös muita suomalaisia, jotka ihmettelivät, mitä oikein tulisi tehdä.
Lähdimme pienenä ryhmänä kohti lentokentän juna-asemaa, jossa on hieman erilainen kulttuuri kuin Suomessa. Useampi eri junayhtiö myy omia lippujaan ja linjojaan, mistä tulisi valita se itselleen paras. Päädyin ostamaan Samin kanssa yhteislipun, millä saa käyttää vain paikallisjunia eikä luotijunia, koska se oli selvästi edullisempi ja miksei sitä hieman seikkailisi kohti Yamaguchin leirialuetta. Paikallisjunat pysähtyvät jokaisella juna-asemalla eikä niissä nyt kovinkaan hyvät penkit ole mutta kanssamatkustajien tekemistä on mukava seurata. Lähdimme matkaan Kansain lentokentältä sieltä Osakan aseman kautta päädyimme Aioin asemalle, jossa vaihdoimme taas junalinjaa, että pääsisimme kohti Hiroshimaa.
Junassa katselimme majoitusta netin ihmeellisestä maailmasta, ja totesimme ettei Hiroshimasta löydy kohtuuhintaista hostellia niin laajensimme hakua muihin kaupunkeihin. Löysimme aivan loistavan hotellin, sellaisesta kaupungista kuin Onomichi. Onomichi sijaitsee noin 40 minuutin matkan päässä Hiroshimasta ja on telakan ympärille muodostunut kaupunki.
Meidän hotellimme sijaitsee korkean mäen päällä noin 200 metrin päässä juna-asemasta linnun tietä. Hotellin mäki oli vaan noin 120m merenpinnasta joten saimme hyvän porrastreenin ennen levolle pääsyä.
Nyt kun on lähes vuorokausi putkeen matkustettu niin pehmeä sänky ja ilmastointi tekee hyvää.
- Max
Kuvia ilmestyy jossain vaiheessa, kun vaan jossain vaiheessa saan siirrettyä.
Lensin Helsingistä suoraan Osakaan, sen omalla saarella sijaitsevalle Kansai lentokentälle. Kun vihdoin ja viimein päästiin maanpinnalle takaisin, alkoi suuri ihmettely, mihin pitäisi mennä ja mitä lappuja tulisi täyttää. Kentältä löytyi myös muita suomalaisia, jotka ihmettelivät, mitä oikein tulisi tehdä.
Lähdimme pienenä ryhmänä kohti lentokentän juna-asemaa, jossa on hieman erilainen kulttuuri kuin Suomessa. Useampi eri junayhtiö myy omia lippujaan ja linjojaan, mistä tulisi valita se itselleen paras. Päädyin ostamaan Samin kanssa yhteislipun, millä saa käyttää vain paikallisjunia eikä luotijunia, koska se oli selvästi edullisempi ja miksei sitä hieman seikkailisi kohti Yamaguchin leirialuetta. Paikallisjunat pysähtyvät jokaisella juna-asemalla eikä niissä nyt kovinkaan hyvät penkit ole mutta kanssamatkustajien tekemistä on mukava seurata. Lähdimme matkaan Kansain lentokentältä sieltä Osakan aseman kautta päädyimme Aioin asemalle, jossa vaihdoimme taas junalinjaa, että pääsisimme kohti Hiroshimaa.
Junassa katselimme majoitusta netin ihmeellisestä maailmasta, ja totesimme ettei Hiroshimasta löydy kohtuuhintaista hostellia niin laajensimme hakua muihin kaupunkeihin. Löysimme aivan loistavan hotellin, sellaisesta kaupungista kuin Onomichi. Onomichi sijaitsee noin 40 minuutin matkan päässä Hiroshimasta ja on telakan ympärille muodostunut kaupunki.
Meidän hotellimme sijaitsee korkean mäen päällä noin 200 metrin päässä juna-asemasta linnun tietä. Hotellin mäki oli vaan noin 120m merenpinnasta joten saimme hyvän porrastreenin ennen levolle pääsyä.
Nyt kun on lähes vuorokausi putkeen matkustettu niin pehmeä sänky ja ilmastointi tekee hyvää.
- Max
Kuvia ilmestyy jossain vaiheessa, kun vaan jossain vaiheessa saan siirrettyä.
torstai 23. heinäkuuta 2015
Reissua, reissua!
Olen nyt ollut reissussa jo viikon. Saunatiimimme lensi Helsingistä Tokioon suoralla lennolla, jonka jälkeen taistelimme tiemme majoituksellemme Nekotalolle.
Tokio on hieno kaupunki, mutta minun makuuni aivan liian suuri ja tiheään asutettu, ja siksi huokaisin helpotuksesta, kun teimme päiväretket Nikkonin maailmanperintökohteeseen ja Fuji-vuorellekin - vaikka se osoittautuikin kauheaksi turistirysäksi ja malliesimerkiksi, kuinka vuoresta voidaan nyhtää rahaa. Tokiossa viiden hengen matkaseurueemme tutustui erilaisiin kohteisiin museoista ja parista temppelistä alkaen Neonhelvettiin ja jopa hentaihinkin. Tuoretta sushia maistettuamme totesimme jo oikeastaan valmiiksi tietämämme asian, ettei Suomessa sitä oikein osata tehdä.
Tällä hetkellä olemme Kiotossa, jota voisi kuvailla Japanin Turuksi, paljon enemmän minun makuuni, miellyttävä ja helpommin hahmotettava kaupunki. Pian jatkamme matkaa kohti Yamaguchia ja leirialuetta, joka kuulemma lainehtii äkäisen taifuunin vuoksi, jonka pitäisi olla jo laantumaan päin.
Tähän loppuun vielä vinkki: Jos sinulla on Japan Rail Pass, voit melko huoletta matkustella JR:n junilla, asemillakin voit melkeinpä vain marssia porteista läpi vilauttaen korttiasi, sillä niitä ei ole meiltä vielä tähän mennessä sen kummemmin tarkistettu. Periaatteessa joku epärehellisempi voisi tätä porsaanreikää käyttää hyväkseen.
Jamppia odotellessa,
Niko.
Tokio on hieno kaupunki, mutta minun makuuni aivan liian suuri ja tiheään asutettu, ja siksi huokaisin helpotuksesta, kun teimme päiväretket Nikkonin maailmanperintökohteeseen ja Fuji-vuorellekin - vaikka se osoittautuikin kauheaksi turistirysäksi ja malliesimerkiksi, kuinka vuoresta voidaan nyhtää rahaa. Tokiossa viiden hengen matkaseurueemme tutustui erilaisiin kohteisiin museoista ja parista temppelistä alkaen Neonhelvettiin ja jopa hentaihinkin. Tuoretta sushia maistettuamme totesimme jo oikeastaan valmiiksi tietämämme asian, ettei Suomessa sitä oikein osata tehdä.
Tällä hetkellä olemme Kiotossa, jota voisi kuvailla Japanin Turuksi, paljon enemmän minun makuuni, miellyttävä ja helpommin hahmotettava kaupunki. Pian jatkamme matkaa kohti Yamaguchia ja leirialuetta, joka kuulemma lainehtii äkäisen taifuunin vuoksi, jonka pitäisi olla jo laantumaan päin.
Tähän loppuun vielä vinkki: Jos sinulla on Japan Rail Pass, voit melko huoletta matkustella JR:n junilla, asemillakin voit melkeinpä vain marssia porteista läpi vilauttaen korttiasi, sillä niitä ei ole meiltä vielä tähän mennessä sen kummemmin tarkistettu. Periaatteessa joku epärehellisempi voisi tätä porsaanreikää käyttää hyväkseen.
Jamppia odotellessa,
Niko.
Valmistelut
Pakkaaminen on jo aloitettu. Haasteita tulee valitessa kassia, johon mahtuisi parin viikon kamat ja jota toisaalta olisi näppärä kantaa jonkin verran leirialueella ja täpötäydessä Japanilaisessa luotijunassa. Lähtö koittaa aikaisin maanantaiaamuna. Kanssani matkustaa lapsia ja johtajia parista muustakin leirilippukunnasta, joille toimin myös matkaryhmän johtajana. Perillä leirillä pitäisi tavata Max, joka on lähtenyt omatoimisesti jo tänään Japaniin, sekä Aleksi, Epe ja muut leirilippukuntani Nyytin jäsenet, jotka ovat olleet oheismatkalla.
-Antti
-Antti
Tilaa:
Kommentit (Atom)