maanantai 10. elokuuta 2015

Ohi on!

On hieman epätodellinen olo istua kotona keittiönpöydän ääressä ja kirjoittaa tätä postausta.


Leiri oli kaikenkaikkeaan erittäin hieno kokemus, oli mahtavaa nähdä kuinka päälle 30 000 partiolaista kokoontui yhteen. Toki negatiivisiakin asioita oli, kuten muutamia kertoja esiintyneet tavaroiden pöllimiset, mutta niitä nyt tapahtuu pienemmilläkin leireillä joskus, vaikka lähtökohtaisesti haluan luottaa siihen, etteivät partiolaiset varasta. Siksi en olisi halunnut laittaa telttapuoliskoamme lukkoon päivisin, mutta en myöskään olisi halunnut tavaroittemme lähtevän kävelemään.


Myös IST-ruokalan kasvisruoka oli eräänlainen pettymys. Kyllähän sitä söi, mutta usein päivällinen oli ylimaustettua, niin ylimaustettua, että kurkussa ja huulissa kirveli pitkään. Muutoin se olisi haitannut paljon vähemmän, mutta sen ollessa päivän ainut lämmin ateria, otti se usein päähän. Toivottavasti Pohjois-Amerikassa järjestettävällä maailmanjamboreella 2019 palataan Ruotsissa hyväksi koettuun malliin tarjota lounas ateriamuodossa lounaspussin sijaan.


Positiivisia asioita oli kuitenkin erittäin paljon. Kelit suosivat leiriä, saunassa kävi paljon porukkaa, hauskaa oli reissulla ja leirillä.


Loppuyhteenvetona suosittelen kaikille unohtumattomia kokemuksia, uusia kansainvälisiäkin ystäviä halajaville ja maailman näkemistä janoaville maailmanjamboreeta. Yhdysvalloissa nähdään 2019!


Partiovasemmalle,
Niko.


P.S. Kuvia reissusta olen postaillut instagramiini, ja lähipäivinä tulen niitä postailemaan facebookkiini.

torstai 6. elokuuta 2015

Kallen kuulumiset

Japani on eittämättä kuumin paikka missä olen koskaan käynyt – kuumuus ja kosteus on suorastaan raamatullista. Mölkyn pelaaminen tässä lämmössä ulkomaisten partiolaisten kanssa on sanalla sanoen jo hieman tuskallista...

Osallistun Jamboreelle osan Suomen joukkuetta. Minulla on tehtävänä toimia Suomen joukkueen rahamestarina ja NHQ:ssa eli National Headquarter Finland:issa yhtenä näyttelyesittelijöistä sekä joukkueen leiritoimistossa sekä osana Suomen joukkueen Contingent Management Teamia. Edustan järjestöä myös SP-pestini kautta eri tilanteissa sekä houkuttelen aktiivisesti ulkomaisia partiojärjestöjä ja leirijoukkueita osallistumaan seuraavalle Finnjamboreelle eli Roihu 2016-suurleirille, joka on heinäkuussa 2016. 

Tämän kaiken lisäksi WOSM (World Organisation of the Scout Movement) pyysi hieman ennen leirin puoliväliä muutamaa partiomaata – Suomi mukaan lukien – lähettämään kaksi kommunikaatiokykyistä johtajaa auttamaan leirin ruokahuollon jakelutehtäviin ja se tarkoitti minun osaltani iloista heräämistä noin klo 03.00 aamuyöllä. Japanilaisten organisointikyky koki minun silmissäni pienen arvonalennuksen, mutta keskustelemalla ja pienellä pakolla saimme kahden amerikkalaisherran kanssa homman kulkemaan oikein hyvin.  

Kiirettä on pitänyt koko leirin ajan ja täydellisen matkapäiväkirjani saatte lukea seuraavasta Mänkijästä. Partio jatkuu tulevana lauantaina Tampereella Olave Baden-Powell Societyn seminaarissa yhtenä SP:n edustajista. 

Kuulumisiin,

Kalle

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Kuvapostaus

Telttojen pystytys

Portin rakennus

Auringon rasvaus
Marssilla avajaisiin

Arskaa
Naista tehdaan ruokaa. Koitappa itse arvata sisaltoa
Porttimme

Kokkausta
Britteja ruokavaihdossa

Leirin puolivalin juhla
Food festivalissa tarjoilimme koyhia ritareita, salmiakkia ja hapankorppuja muunmaalaisille
Pienoismalli Hirosiman rajahdyksesta ja tuhoista

Vetelin kuulista

Tonttuja

Joku ainakin 500 vuotta vanha temppeli 

Ala-asteella harjoittelemassa kirjoittamista

Lapsia
Altaita kalkkikiviluolassa

Max kavelylla








Jamboreeta hieman toisesta nakokulmasta

WOSM (World Organisation of the Scout Movement) nimitti minut muutama viikko ennen leirin alkua yhdeksi kolmesta Human Resources Departmentin johtajista tukemaan japanilaisia leirin jarjestelyissa, ja erityisesti istien eli palveluleirilaisten toiminnan organisoinnissa. Isteja leirilla on yhteensa noin 8000 lahes 160 eri maasta. Itselleni melkoinen yllatys oli se, etta vaikka olen pitanyt Japania ja japanilaisia hyvin organisoituneena yhteiskuntana, se ei aivan pidakaan paikkaansa taalla jamboreella. Monet asiat nayttavat hyvalta paperilla, mutta varsinaisen toteutuksen suunnittelu on usein jaanyt puolitiehen. Ensimmainen leiriviikko menikin siina, etta asiat saatiin toiminaan ja ihmiset oikeisiin tyotehtaviin, mutta nyt onneksi tama toinen varsinainen leiriviikko on jo ollut paljon rauhallisempi. Kokouksia kuitenkin riittaa joka paivalle. Siksi on tuntunutkin silta, ettei oikein ole ehtinyt tata blogiakaan kirjoitella. 

Kuulumisiin, Jukka


tiistai 4. elokuuta 2015

Food festival ja kaikkea muuta..

Sunnuntaina vietettiin jamboreen yhtä odotetuinta päivää, culture exchange Day:tä. Aamu alkoi uskonnollisella tilaisuudella, jossa eri uskontokunnat pitivät yhdessä niin sanotun jumalanpalveluksen. Tämän jälkeen oli mahdollisuus mennä tutustumaan tarkemmin eri uskontoihin, kuten buddhalaisuuteen tai juutalaisuuteen.

Päivä jatkui 12 aikaan food festivaalilla, jossa jokainen lippukunta tarjosi jotain syötävää muille lippukunnille, jotka tulivat maistelemaan niitä. Meidän Nyytimme tarjosi köyhiä ritareita, joiden ansiosta syntyi ajoittaista ruuhkaa alueellemme.
Lähdimme Antin kanssa kiertämään aluetta, koska olimme omassa keittiössämme enemmän tielle kuin avuksi. Kävimme maistelemassa muuan muassa haggista, taatelikakkua ja japanilaisia katkarapulastuja. Vasta loppupuolella festivaalia tuli mieleen että oliko hyvä syödä jokaisesta paikasta jotain. Vatsatautia ei ole näkynyt vielä, joten vastustuskyky selvisi taistelusta.

Illalla järjestettiin jamboreen keskijuhla. Erilaiset vip-vieraat aiheuttivat hieman muutoksia järjestelyihin. Vippejä ei saanut kuvata, koska paikalla oli japanin kruunun prinssi. Juhla oli erittäin hieno. Red Bullin lentäjä-ässä teki kuvioita taivaalle ja muutenkin japanin kulttuuria käyntiin kattavasti läpi. Myös kaikkien rakastama/vihaama keltainen sähköpokemon Pikachu. (Toivottavasti ei tullut pahoja kirjoitusvirheitä.)

Maanantaina oli vuorossa odotettu peace ohjelma eli Hiroshiman retki. Lähdimme liikkeelle varhain aamulla, pikkuiset jaksoivat valittaa aikaista herätystä mutta bussissahan voi nukkua. Saavuimme Hiroshiman lämpöön noin 10 ja sitten pääsimme kiertämään rauhanpuistoon. Olisimme halunneet päästä tutustumaan paremmin Hiroshiman kuuluisaan domeen mutta tämä ei onnistunut, koska järjestäjät rajoittivat liikkumista partiolaisilta. Museo ei mielestäni tarjonnut niin paljon kuin Kroatian reissun Auschwitzin vierailu. Esineitä oli paljon vähemmän muutenkin hieman yksipuolista.

Tänään tiistaina meillä oli community offsite ohjelma. Minä pääsin vartioni kanssa Hofu nimiseen kaupunkiin. Siellä menimme tutustumaan paikalliseen lukioon, joka oli erittäin mukavaa. Opimme kalligraphia kirjoitusta ja pääsimme tutustumaan japanilaiseen teeseremoniaan. Monia selfietä ja ryhmäkuvia myöhemmin pääsimme lähtemään paikalliseen temppeliin, joka oli hieman tylsää mutta siellä oli hyväö jäätelöä.

Näillä fiiliksillä huomiseen päivään. Karhusella on tänään myös syntymäpäivä 🎂

-Max

maanantai 3. elokuuta 2015

Yli puolivälissä!

Päivä pari sitten juhlittiin leirin puoliväliä, ja täytyy kyllä tunnustaa ajan lentäneen kuin siivillä!


Seuraavaksi lyhyt summaus viime päivien tapahtumista:
-sauna on vetänyt väkeä erittäin hyvin plus kolmenkymmenen asteen ulkolämpötilasta huolimatta.
-IST-ruokalaan tuntuu nykyään pääsevän lyhyemmillä jonoilla. Oli jännä todeta eilen illalla, että Ruotsin maailmanjamboreelta lähtiessä oletus oli, että Japani hoitaisi asiat vielä paremmin, mutta nyt tuli todettua Ruotsin tehneen loistavaa jälkeä 2011.
-kuuma on edelleen tosiaan, pilviä näkyy harvakseltaan, ja loppuleirin sääennuste näyttää samanlaista aurinkoista keliä.
-vaikka raksaleirillä tuleva maailmanjamboree näytti kurjalta, olen enemmän kuin tyytyväinen, että Lillini ennusti oikein, että leiri muuttuisi paremmaksi - ja niin se onkin tehnyt!




Jatketaan jälleen,
partiovasemmalle,
Niko.

lauantai 1. elokuuta 2015

Leiriarkea

Avajaisten jälkeen ja saatuamme tarpeelliset leirirakennelmat pystyyn, olemme päässeet viettämään aikaa kierrellen leirialueella ja ohjelmiin osallistuen. Ensimmäisenä ohjelmapäivänä meillä oli science ohjelmalaakso. Aurinkoiselle ruohokentälle oli pystytetty kymmeniä telttoja, joissa pääsimme tutustumaan enemmän tai vähemmän ihmeellisiin tiedeasioihin. Panasonicin teltalla kokosimme itse kuivapariston, toyota oli tuonut uusimpia vetyautoja ja pikkuauton, jolla demonstroitiin niiden toimintaa. Erittäin mielenkiintoista oli innokkaan japanilaismiehen luennointi umamista, jolla saadaan eri ruoka-aineet maisumaan erilaiselta, yhdistelemällä niitä tiettyihin ainesosiin.
Perjantaina meillä oli koko päivän kestävänä ohjelmana vesiaktiiviteetit. Rannalla saimme pelata lentopalloa, jalkapalloa, vesisotaa, vetää köyttä ja Ajaa paksurenkaisilla fillareilla. Onnekkaina olimme aamusta sillä puolella rantaa, johon kuului myös uiminen, sillä iltapäivällä laguunimme oli laskuveden takia pelkkä mutainen kuoppa. Yhdelle vartiolle olimme saaneet lipun, jolla pääsi uimahalliin hengenpelastusta harjoittelemaan. Matalassa altaassa uimalaudan ja pelastusliivien kanssa polskiminen ei ehkä tarjonnut suurta elämystä ainakaan meille, mutta olipaha uimahallissa sentään ilmastointi ja ensimmäistä kertaa kokemani wc-pönttö, joka suihkutti vedellä rönät reijän ympäriltä. Päivän aikana lämpötila oli noussut auringossa 51,1 asteeseen ja yllättäen itse kullakin illalla nahka hieman punotti.
Lauantaiaamusta oli vapaa-aikaa sekä mahdollisuus osallistua uinti- ja juoksukilpailuun tai jalkapalloturnaukseen. Uintijuoksussa meillä oli kaksi atleettia, jotka suoriutuivat urakastaan hianosti, mutta jalkapalloturnauksen heikkojen järjestelyjen takia meiltä jäivät pallot potkimatta.
Iltapäivällä oli vuorossa kulttuuriohjelma. Tämä oli kasattu suuren teltan sisään, joten auringossa ei tarvinnut käristyä koko aikaa. Teltan sisällä oli paljon eri maiden pisteitä, joissa pääsi askartelemaan heidän kulttuureihinsa liittyviä asioita. Suomen piste tarjosi syömäpuikoilla kutomista. Illalla oli suomalaisille lippukunnanjohtajille järjestetty saunavuoro, jonka aikana pääsimme rentoutumaan ISTien vahtiessa leiriläisiämme.

Kuvia yritämme saada vielä lisättyä blogiin lähiaikoina, kunhan pääsemme tietokoneelle kunnon nettiyhteyksien ääreen.

-Antti