Eilen juhlittiin leirin avajaisia, oli upeat juhlallisuudet. Sen jälkeen eksyilimme paremman puoliskoni kanssa meille tuntenattomalla pimeällä leirialueella, kuutamo ja tähdet valaisivat paljon - auringonlasku ja kuutamo olivat erittäin kauniita.
Tänään on ensimmäinen varsinainen leiripäivä, leiriläisten ohjelmat ovat lähteneet pyörimään ja aamulla ISTien ruokalassa oli jälleen jonoa vain puolisen kilometriä... Mutta kuitenkin, sauna on valmis ja ensimmäiset löylyt tuli saunatiimin voimin maisteltua eilen illalla avajaisten jälkeen.
Katsotaan kuinka saunavuorot lähtevät pyörimään, jatketaan taas!
Saunaterveisin,
Niko.
torstai 30. heinäkuuta 2015
keskiviikko 29. heinäkuuta 2015
Aurinko paistaa ja nahka palaa!
Ensimmäinen varsinainen leiripäivä hyvässä käynnissä, pikkuiset leiriläiset ohjelmassa ja TuMelaiset käristää nahkaa auringon alla. Yritetään epätoivoisesti poistaa ensimmäisten päivien junttirusketusrajoja. Vaikea kysymys on, mitä aurinkorasvaa käyttäisi, koska 50 kertoimessa on se huono puoli ettei rusketu lainkaan. Valkoisena ei täältä saa tulla takaisin Suomeen.
Eilisistä avajaisista jäivät mieleen muuan muassa japanilainen tyttöbändi, joka lauloi jamboree biisin ja isoilla rummuilla soittava rytmiryhmä. Lisäksi avajaisissa oli pidettiin monia puheita osa huonoksi ranskaksi ja osa paremmalla englannilla.
Lisäksi koimme tänään hirvittävän hetken Turun Metsänkävijöiden historiassa. Pitkään hyvin palvellut Sonyn CD-soittimemme soitti viimeisen levynsä. Soitin on kiertänyt joukkomme mukana useita maita, mutta nyt se koki viimeisen matkansa. Mutta sentään valmistusmaahansa takaisin. Ehkä saattaisimme löytää jonkin korjaajankin täältä mutta emme lähde enää kokeilemaan onneamme sen suhteen.
- Max ja Karhunen
Nyyti, Jakuchi
Eilisistä avajaisista jäivät mieleen muuan muassa japanilainen tyttöbändi, joka lauloi jamboree biisin ja isoilla rummuilla soittava rytmiryhmä. Lisäksi avajaisissa oli pidettiin monia puheita osa huonoksi ranskaksi ja osa paremmalla englannilla.
Lisäksi koimme tänään hirvittävän hetken Turun Metsänkävijöiden historiassa. Pitkään hyvin palvellut Sonyn CD-soittimemme soitti viimeisen levynsä. Soitin on kiertänyt joukkomme mukana useita maita, mutta nyt se koki viimeisen matkansa. Mutta sentään valmistusmaahansa takaisin. Ehkä saattaisimme löytää jonkin korjaajankin täältä mutta emme lähde enää kokeilemaan onneamme sen suhteen.
- Max ja Karhunen
Nyyti, Jakuchi
tiistai 28. heinäkuuta 2015
Matka leirille
Lähtöni tapahtui maanantaina aamuyöllä helsinkivantaalta, jossa tapasin oman lippukuntani osan ja leiriläisiä ja johtajia kahdesta muustakin lippukunnasta, jotka kuuluivat matkaryhmääni. Samaa reittiä matkusti myös toinen matkaryhmä. Sain haltuuni joukkueen kännykän, jolla tuli raportoida matkamme etenemisestä matkatiimille.
Helsingistä lensimme Frankfurtiin, jossa muutaman tunnin vaihtoajalla ehdimme kierrellä kauppoja ja syödä mäkkärissä. Franfurtista lensimme Osakaan boeing 747-lentokoneella, joka oli kyllä kahdella matkustuskerroksellaa vakuuttavan kokoinen. Lento sujui leffoja katselle ja yrittäessä nukkua. Ei niin helppoa keskellä päivää, vaikka aamulla olikin aikaisin herätty.
Osakassa meitä oli vastassa japanilainen opas, jonka johdolla menimme bussiin ja ajoimme rautatieasemalle. Luotijunan saavuttua laiturille meillä oli 120 sekuntia aikaa nousta siihen ja ihme kyllä kaikki pääsivätkin kyytiin. Juna oli täynnä muita suomalaisia partiolaisia sekä lippukuntia muunmuassa etelä-afrikasta ja brasiliasta. Tämä kattaus takasi reilun hulinan ja metelin parin tunnin matkalle, ihmisten vaeltaessa vaunusta toiseen ja huudellen huutojaan. Juna-asemalta jatkoimme jamboreeorganisaation järkkäämillä busseilla leirialueelle. Pakka vähän pääsi hajoamaan kun meitä ohjattiin pienempinä ryhminä eri busseihin, mutta perillä kuitenkin löysimme toisemme ja saimme leirilippukuntamme Nyytin vihdoin kokonaisuudessaan kasaan.
Kävin ilmoittamassa meidät ja sain kaikille le irimerkit ja tunnistekortit. Leiripaikallemme Max olikin saanut tuotua telttamme ja matka-arkkumme. Haimme vielä huivit ja muita leirikalusteita ja aloimme pystyttämään leiriämme. Nyt illalla teltat ja ruokailukatokset ovat valmiina ja huomisen ohjlemaan jäi ainakin portin, aidan ja ilmoitustaulun pystytys.
Kuumaa ja kosteaa täällä todellakin on. Nyt toiveissa päästä huuhtomaan hiet suihkuun ja vetää kunnon yöunet palloon, jos vaikka saisi pikkuhiljaa unirytmiä asettumaan tähänkin aikatauluun.
-Antti
Helsingistä lensimme Frankfurtiin, jossa muutaman tunnin vaihtoajalla ehdimme kierrellä kauppoja ja syödä mäkkärissä. Franfurtista lensimme Osakaan boeing 747-lentokoneella, joka oli kyllä kahdella matkustuskerroksellaa vakuuttavan kokoinen. Lento sujui leffoja katselle ja yrittäessä nukkua. Ei niin helppoa keskellä päivää, vaikka aamulla olikin aikaisin herätty.
Osakassa meitä oli vastassa japanilainen opas, jonka johdolla menimme bussiin ja ajoimme rautatieasemalle. Luotijunan saavuttua laiturille meillä oli 120 sekuntia aikaa nousta siihen ja ihme kyllä kaikki pääsivätkin kyytiin. Juna oli täynnä muita suomalaisia partiolaisia sekä lippukuntia muunmuassa etelä-afrikasta ja brasiliasta. Tämä kattaus takasi reilun hulinan ja metelin parin tunnin matkalle, ihmisten vaeltaessa vaunusta toiseen ja huudellen huutojaan. Juna-asemalta jatkoimme jamboreeorganisaation järkkäämillä busseilla leirialueelle. Pakka vähän pääsi hajoamaan kun meitä ohjattiin pienempinä ryhminä eri busseihin, mutta perillä kuitenkin löysimme toisemme ja saimme leirilippukuntamme Nyytin vihdoin kokonaisuudessaan kasaan.
Kävin ilmoittamassa meidät ja sain kaikille le irimerkit ja tunnistekortit. Leiripaikallemme Max olikin saanut tuotua telttamme ja matka-arkkumme. Haimme vielä huivit ja muita leirikalusteita ja aloimme pystyttämään leiriämme. Nyt illalla teltat ja ruokailukatokset ovat valmiina ja huomisen ohjlemaan jäi ainakin portin, aidan ja ilmoitustaulun pystytys.
Kuumaa ja kosteaa täällä todellakin on. Nyt toiveissa päästä huuhtomaan hiet suihkuun ja vetää kunnon yöunet palloon, jos vaikka saisi pikkuhiljaa unirytmiä asettumaan tähänkin aikatauluun.
-Antti
maanantai 27. heinäkuuta 2015
Kaasua, komisario Palmu!
Leirialueella on nyt tullut oltua muutama päivä. Kuuma on, mutta tuuli vilvoittaa. Aurinko polttaa herkästi itse kutakin. Teltoissa on vähän viileää vain keskellä yötä.
Saunojen rakentaminen on hyvässä vaiheessa ja kaasuyhtiö kävi tänään asentamassa hanat kiukaisiimme. Huomenna leiriläiset saapuvat ja itse ohjelma kahden päivän päästä, joten saunatiimillä - jossa olen ainoa mänkijä - on hyvin aikaa tehdä loppurakentelut ja -hionnat ennen ensimmäisiä löylyjä.
Jatketaan,
kuumin terveisin,
Niko.
Saunojen rakentaminen on hyvässä vaiheessa ja kaasuyhtiö kävi tänään asentamassa hanat kiukaisiimme. Huomenna leiriläiset saapuvat ja itse ohjelma kahden päivän päästä, joten saunatiimillä - jossa olen ainoa mänkijä - on hyvin aikaa tehdä loppurakentelut ja -hionnat ennen ensimmäisiä löylyjä.
Jatketaan,
kuumin terveisin,
Niko.
Viimeinen päivä ennen leiriläisten saapumista
Tänään maanantaina aurinko paistaa taas kirkkaasti. Viime yöksi oli luvattu pieni taifuuni mutta se kierisikin leirialueen eikä luvattuja kovia tuulia eikä sateita tullut.
Tämä päivä minun osaltani on kulunut pääasiassa leirilippukuntien alueita katsellessa ja teltan pystytystä treenatessa. Nyytin leirialue on aika hyvällä paikalla, lähellä kaikkia kauppoja ja muutenkin vessat ja suihkut ovat melko lähellä mutta riittävän kaukana kuitenkin.
Jamboreen koko alue alkaa näyttämään jo aika valmiita leiriläisiä varten. Huomisesta tulee mielenkiintoinen päivä, kun alueelle tulee yli 20000 henkeä lisää.
Huomista odotellen
- Max
sunnuntai 26. heinäkuuta 2015
Leirialueella
Vihdoin ja viimein selvisin leirialueelle. Shin-yamaguchin juna-asemalla oli japanilaisten partiolaisten lauluryhmä paikalla laulamassa tervetulolaulua ja ohjeistamassa kohti sukkulabusseja.
Leirialue sijaitsee Kirarahamassa merenrannalla. Leirialueella odotti Japanin paahtava helle ja viilentävä kostea merituuli eli täydellinen sää ottaa hyvä puna päälle ennen leiriläisten saapumista. Naama ja jalkapöydät ovat jo palaneet mutta mitä pienistä.
Mitään muuta tekemistä täällä leirialueella ole ollut kuin auringonotto. Vähän tylsää mutta ihan mukavaa.
Huomenna katsomaan Nyytin leirialuetta ja tekemään sinne suunnitelmia. Tyhjän leirialueen kuvia sitten huomenna
- Max
Leirialue sijaitsee Kirarahamassa merenrannalla. Leirialueella odotti Japanin paahtava helle ja viilentävä kostea merituuli eli täydellinen sää ottaa hyvä puna päälle ennen leiriläisten saapumista. Naama ja jalkapöydät ovat jo palaneet mutta mitä pienistä.
Mitään muuta tekemistä täällä leirialueella ole ollut kuin auringonotto. Vähän tylsää mutta ihan mukavaa.
Huomenna katsomaan Nyytin leirialuetta ja tekemään sinne suunnitelmia. Tyhjän leirialueen kuvia sitten huomenna
- Max
perjantai 24. heinäkuuta 2015
Reissun päällä
Lähdin toisiaan torstaina kohti leirialuetta. Matkustan omatoimisesti leirialueelle, jotta jää hieman vaihtoehtoja Japanin tarkasteluun.
Lensin Helsingistä suoraan Osakaan, sen omalla saarella sijaitsevalle Kansai lentokentälle. Kun vihdoin ja viimein päästiin maanpinnalle takaisin, alkoi suuri ihmettely, mihin pitäisi mennä ja mitä lappuja tulisi täyttää. Kentältä löytyi myös muita suomalaisia, jotka ihmettelivät, mitä oikein tulisi tehdä.
Lähdimme pienenä ryhmänä kohti lentokentän juna-asemaa, jossa on hieman erilainen kulttuuri kuin Suomessa. Useampi eri junayhtiö myy omia lippujaan ja linjojaan, mistä tulisi valita se itselleen paras. Päädyin ostamaan Samin kanssa yhteislipun, millä saa käyttää vain paikallisjunia eikä luotijunia, koska se oli selvästi edullisempi ja miksei sitä hieman seikkailisi kohti Yamaguchin leirialuetta. Paikallisjunat pysähtyvät jokaisella juna-asemalla eikä niissä nyt kovinkaan hyvät penkit ole mutta kanssamatkustajien tekemistä on mukava seurata. Lähdimme matkaan Kansain lentokentältä sieltä Osakan aseman kautta päädyimme Aioin asemalle, jossa vaihdoimme taas junalinjaa, että pääsisimme kohti Hiroshimaa.
Junassa katselimme majoitusta netin ihmeellisestä maailmasta, ja totesimme ettei Hiroshimasta löydy kohtuuhintaista hostellia niin laajensimme hakua muihin kaupunkeihin. Löysimme aivan loistavan hotellin, sellaisesta kaupungista kuin Onomichi. Onomichi sijaitsee noin 40 minuutin matkan päässä Hiroshimasta ja on telakan ympärille muodostunut kaupunki.
Meidän hotellimme sijaitsee korkean mäen päällä noin 200 metrin päässä juna-asemasta linnun tietä. Hotellin mäki oli vaan noin 120m merenpinnasta joten saimme hyvän porrastreenin ennen levolle pääsyä.
Nyt kun on lähes vuorokausi putkeen matkustettu niin pehmeä sänky ja ilmastointi tekee hyvää.
- Max
Kuvia ilmestyy jossain vaiheessa, kun vaan jossain vaiheessa saan siirrettyä.
Lensin Helsingistä suoraan Osakaan, sen omalla saarella sijaitsevalle Kansai lentokentälle. Kun vihdoin ja viimein päästiin maanpinnalle takaisin, alkoi suuri ihmettely, mihin pitäisi mennä ja mitä lappuja tulisi täyttää. Kentältä löytyi myös muita suomalaisia, jotka ihmettelivät, mitä oikein tulisi tehdä.
Lähdimme pienenä ryhmänä kohti lentokentän juna-asemaa, jossa on hieman erilainen kulttuuri kuin Suomessa. Useampi eri junayhtiö myy omia lippujaan ja linjojaan, mistä tulisi valita se itselleen paras. Päädyin ostamaan Samin kanssa yhteislipun, millä saa käyttää vain paikallisjunia eikä luotijunia, koska se oli selvästi edullisempi ja miksei sitä hieman seikkailisi kohti Yamaguchin leirialuetta. Paikallisjunat pysähtyvät jokaisella juna-asemalla eikä niissä nyt kovinkaan hyvät penkit ole mutta kanssamatkustajien tekemistä on mukava seurata. Lähdimme matkaan Kansain lentokentältä sieltä Osakan aseman kautta päädyimme Aioin asemalle, jossa vaihdoimme taas junalinjaa, että pääsisimme kohti Hiroshimaa.
Junassa katselimme majoitusta netin ihmeellisestä maailmasta, ja totesimme ettei Hiroshimasta löydy kohtuuhintaista hostellia niin laajensimme hakua muihin kaupunkeihin. Löysimme aivan loistavan hotellin, sellaisesta kaupungista kuin Onomichi. Onomichi sijaitsee noin 40 minuutin matkan päässä Hiroshimasta ja on telakan ympärille muodostunut kaupunki.
Meidän hotellimme sijaitsee korkean mäen päällä noin 200 metrin päässä juna-asemasta linnun tietä. Hotellin mäki oli vaan noin 120m merenpinnasta joten saimme hyvän porrastreenin ennen levolle pääsyä.
Nyt kun on lähes vuorokausi putkeen matkustettu niin pehmeä sänky ja ilmastointi tekee hyvää.
- Max
Kuvia ilmestyy jossain vaiheessa, kun vaan jossain vaiheessa saan siirrettyä.
torstai 23. heinäkuuta 2015
Reissua, reissua!
Olen nyt ollut reissussa jo viikon. Saunatiimimme lensi Helsingistä Tokioon suoralla lennolla, jonka jälkeen taistelimme tiemme majoituksellemme Nekotalolle.
Tokio on hieno kaupunki, mutta minun makuuni aivan liian suuri ja tiheään asutettu, ja siksi huokaisin helpotuksesta, kun teimme päiväretket Nikkonin maailmanperintökohteeseen ja Fuji-vuorellekin - vaikka se osoittautuikin kauheaksi turistirysäksi ja malliesimerkiksi, kuinka vuoresta voidaan nyhtää rahaa. Tokiossa viiden hengen matkaseurueemme tutustui erilaisiin kohteisiin museoista ja parista temppelistä alkaen Neonhelvettiin ja jopa hentaihinkin. Tuoretta sushia maistettuamme totesimme jo oikeastaan valmiiksi tietämämme asian, ettei Suomessa sitä oikein osata tehdä.
Tällä hetkellä olemme Kiotossa, jota voisi kuvailla Japanin Turuksi, paljon enemmän minun makuuni, miellyttävä ja helpommin hahmotettava kaupunki. Pian jatkamme matkaa kohti Yamaguchia ja leirialuetta, joka kuulemma lainehtii äkäisen taifuunin vuoksi, jonka pitäisi olla jo laantumaan päin.
Tähän loppuun vielä vinkki: Jos sinulla on Japan Rail Pass, voit melko huoletta matkustella JR:n junilla, asemillakin voit melkeinpä vain marssia porteista läpi vilauttaen korttiasi, sillä niitä ei ole meiltä vielä tähän mennessä sen kummemmin tarkistettu. Periaatteessa joku epärehellisempi voisi tätä porsaanreikää käyttää hyväkseen.
Jamppia odotellessa,
Niko.
Tokio on hieno kaupunki, mutta minun makuuni aivan liian suuri ja tiheään asutettu, ja siksi huokaisin helpotuksesta, kun teimme päiväretket Nikkonin maailmanperintökohteeseen ja Fuji-vuorellekin - vaikka se osoittautuikin kauheaksi turistirysäksi ja malliesimerkiksi, kuinka vuoresta voidaan nyhtää rahaa. Tokiossa viiden hengen matkaseurueemme tutustui erilaisiin kohteisiin museoista ja parista temppelistä alkaen Neonhelvettiin ja jopa hentaihinkin. Tuoretta sushia maistettuamme totesimme jo oikeastaan valmiiksi tietämämme asian, ettei Suomessa sitä oikein osata tehdä.
Tällä hetkellä olemme Kiotossa, jota voisi kuvailla Japanin Turuksi, paljon enemmän minun makuuni, miellyttävä ja helpommin hahmotettava kaupunki. Pian jatkamme matkaa kohti Yamaguchia ja leirialuetta, joka kuulemma lainehtii äkäisen taifuunin vuoksi, jonka pitäisi olla jo laantumaan päin.
Tähän loppuun vielä vinkki: Jos sinulla on Japan Rail Pass, voit melko huoletta matkustella JR:n junilla, asemillakin voit melkeinpä vain marssia porteista läpi vilauttaen korttiasi, sillä niitä ei ole meiltä vielä tähän mennessä sen kummemmin tarkistettu. Periaatteessa joku epärehellisempi voisi tätä porsaanreikää käyttää hyväkseen.
Jamppia odotellessa,
Niko.
Valmistelut
Pakkaaminen on jo aloitettu. Haasteita tulee valitessa kassia, johon mahtuisi parin viikon kamat ja jota toisaalta olisi näppärä kantaa jonkin verran leirialueella ja täpötäydessä Japanilaisessa luotijunassa. Lähtö koittaa aikaisin maanantaiaamuna. Kanssani matkustaa lapsia ja johtajia parista muustakin leirilippukunnasta, joille toimin myös matkaryhmän johtajana. Perillä leirillä pitäisi tavata Max, joka on lähtenyt omatoimisesti jo tänään Japaniin, sekä Aleksi, Epe ja muut leirilippukuntani Nyytin jäsenet, jotka ovat olleet oheismatkalla.
-Antti
-Antti
Tilaa:
Kommentit (Atom)